Pohjaton kaivo feat. Hadvetsi

Jonestown

Värkit kädessä käsivarsi mustana, tykitän hyvissä oloissa himas vedän takaperinkävelyy niin kauan kunnes tunnen, et niskaan kolahtaa rima ja ilmeet pysyy vakavina siihen asti, että kita limassa aiheutan oman kuolonkolarin syökää lihani juokaa vereni, ottakaa ruumiini omaksi puristan lusikkaa unessa ennenkun lattialt hikisen herään ja unipakit tekee terää jos on syntyny lepää oon demonin vasemmast silmäst ilmestyny hemoklobiinikäytävä joka mystisen mustan myrkkyvirran loi sun verisuones täyttävä. vetelen enemmän kamaa kuin joku vitun keskivertokäyttäjä keskisormi naaman edes on sulle se suunnanäyttäjä todvellakin tadverjoon hadvetsille kudvennon nodvetkut, niinku Klvni kadveikille mudveille sidvetten kedvekluu, takit on auki ja näissä hupuissa heiluu niin kauan kunnes koko vitun klikki helvetistä hevon vittuun ajatuksen voimalla leijuu ja loputon vaiheilu jatkuu doupit on taskus ja jonestown edelleen elos kunnes vedon pitämäs pieni sielu ja pelos kunnes kuolevaiset kadottaa niiden egon. takana palamas entinen elämä, vetämäs uudelleen psyykkeen rikki, kuolema kaupataan annoksina, ja tunteet on tehty tuhottaviksi, kun vihdoin tajusin et turhaa mieleni rippeist kii enää pidin, ja mun eteeni ilmesty mun hautakivi mist oli pyyhitty vittu päivämäärät, symbolit ja mun nimi, se on kosmista surinaa, murtuneita kuvia ja tulkinnat tajutaan kysymyksiksi, pohjaton kaivo on loputon suora ja kuolema mystinen syntinen vitsi, näist väärinpäin käännetyist risteist valuva saastainen veri värittää tän pohjattoman kaivon, musta aukko kunnes kuolema äänettömästi sen lävistää valvon kemikaaleil palaa lasipiipus metaa nukun keinotekost unta siten makaa miten petaa mä koen sen mustan sapatin lumisokeena lumisatees ja sit puuterista nenäonteloni suli kapeeks savuna ilmaan kadonnu paikan ja ajantaju / blaadannu savut ja ottanu deson kaa pakastimesta happolaput mä jahtaan annosten välistä suonta (vai suota? suotta?) pohjattomas kaivossa tunnelin päässä oleva valo vaan olikin harha aivoissa eikä paluuta entiseen takas oon roikkumas köyden ja kellojen varas nähny jo tulevan menevän toivon et lähen ne saappaat jalas ihmisten ilmoilla helvetin pihalla tuntuu et kaikilla on päässä vikaa mielummin turrutan dänkillä päätäni himassa vaikka käyn jo hitaal oon kehoni tuhonnu eloni sattuman varaan vaan pudonnu jättäny jäljelle tyhjyyden täyttämän tilan ja sieltä en muualle ulotu aineissa elävä mikään ei juovuta mutten voi tavoista luopuu ellei tuu kuolema lopun alussa mä haluun vaan kamoissa juopuu takana palamas entinen elämä, vetämäs uudelleen psyykkeen rikki, kuolema kaupataan annoksina, ja tunteet on tehty tuhottaviksi, kun vihdoin tajusin et turhaa mieleni rippeist kii enää pidin, ja mun eteeni ilmesty mun hautakivi mist oli pyyhitty vittu päivämäärät, symbolit ja mun nimi, se on kosmista surinaa, murtuneita kuvia ja tulkinnat tajutaan kysymyksiksi, pohjaton kaivo on loputon suora ja kuolema mystinen syntinen vitsi, näist väärinpäin käännetyist risteist valuva saastainen veri värittää tän pohjattoman kaivon, musta aukko kunnes kuolema äänettömästi sen lävistää painajaiset hereil ku mieli lepää jossain toisel puolel jäbät ja ikuinen avaruus me kuljetaan kaduil varjois kuolleen puuttuvat tunteet ja vuodet korvataan milleil sulamas kielel tyhjiä tölkkei täyttämäs päätä kelaamas missä meniki pielee vedä sun henkeesi lisää subuu ja niin se aika kuluu eikä se ikuinen uni tuu vaikka kuinka koittaisinki nukkuu keskellä sekavaa päätä en nää peilist ku lasiset silmät enkä mä pysty sulkee niitä miksei mikään vittu riitä still sipping man codesan comppia valveilla unissa buustaan (?) ja jumitan pääni sisäl sohval syväloopissa jumala on kuollu ku krusifiksi seinäl pyörii kehää demonit on hereil vaikka keho kuolee sohval lepää jonestown pelkkä sekava vaiheilu pääl tääl mitä sä näät ku käännät sun pään sama meno jatkuu joka vitun kaupungis lahti tampere kemptoni koukkaa eteläst lappii ja sielt viel takasi hattara sekiksis fiittaas vedän koko vitun maailman palasiks takana palamas entinen elämä, vetämäs uudelleen psyykkeen rikki, kuolema kaupataan annoksina, ja tunteet on tehty tuhottaviksi, kun vihdoin tajusin et turhaa mieleni rippeist kii enää pidin, ja mun eteeni ilmesty mun hautakivi mist oli pyyhitty vittu päivämäärät, symbolit ja mun nimi, se on kosmista surinaa, murtuneita kuvia ja tulkinnat tajutaan kysymyksiksi, pohjaton kaivo on loputon suora ja kuolema mystinen syntinen vitsi, näist väärinpäin käännetyist risteist valuva saastainen veri värittää tän pohjattoman kaivon, musta aukko kunnes kuolema äänettömästi sen lävistää takana palamas entinen elämä, vetämäs uudelleen psyykkeen rikki, kuolema kaupataan annoksina, ja tunteet on tehty tuhottaviksi, kun vihdoin tajusin et turhaa mieleni rippeist kii enää pidin, ja mun eteeni ilmesty mun hautakivi mist oli pyyhitty vittu päivämäärät, symbolit ja mun nimi,

Tämän kappaleen kanssa sopii hyvin uusi älypelimme Urjo.com. Osaatko ratkoa tehtävät käyttämällä loogista päättelykykyäsi? Avaa älypeli uuteen ikkunaan ».

Mitkä seuraavista kuvaavat sanoituksen tunnelmaa?


Laulun sanoitukset on lisännyt käyttäjä anonymous.
Huomasitko sanoissa virheen? Lähetä korjaus.