Kukkiain-valssi

Kylärengit

On kätköissä korpien jylhäin, tuolla takana taipaleitten. Tuo Kukkia kaunehin ylväin, järvi satojen saarien.

Jos minne mä kuljinkin, elon polkuja harhaillen. Vielä kerran luoksensa palaan. Kotirannolle Kukkian.

Siellä rannoilla sen jäyhä kansa vainioitansa viljelee. Ja Ahti suo myös antejansa kalamiehille myös koukuissaan.

Jos minne mä kuljinkin elonpolkuja harhaillen. Vielä kerran luoksensa palaan. Kotirannoille Kukkian.

Sieltä löysin mä myös ensilemmen Tytön pellavatukkaisen. Valat lemmestä vannotut silloin eivä myöhemmin kestäneet ei.

Jos minne mä kuljinkin elonpolkuja harhaillen. Vielä kerran luoksensa palaan, Kotirannoille Kukkian.

Nyt vanhana harmajapäänä palaan rannoille muistojen. Siellä ihmisen paikka on parhain. siniaaltoja soudellen.

"Jos minne mä kuljenkin elon polkuja harhaillen. aina jälleen luoksensa palaan Kotirannoille Kukkian."

Tämän kappaleen kanssa sopii hyvin uusi älypelimme Urjo.com. Osaatko ratkoa tehtävät käyttämällä loogista päättelykykyäsi? Avaa älypeli uuteen ikkunaan ».

Mitkä seuraavista kuvaavat sanoituksen tunnelmaa?


Laulun sanoitukset on lisännyt käyttäjä anonymous.
Huomasitko sanoissa virheen? Lähetä korjaus.