Yö kerran unhoa annoit

Olavi Virta

Yö kerran unhoa annoit,

väsyneenä kun helmaasi jäin. Minut unten maille sä kannoit,

sadun kauniin unessa näin. Minä näin jälleen katseesi tuon armahan,

hymyn suloisen kirsikkasuun. Uskoin silloin onnehen varmaan,

uskoin unelmiin ja haaveiluun.

Yö kallis sinua kaipaan,

unta kaunista satujen maan. Aatos liitää onneni aikaan,

muistot sinne sen kuljettaa. Minä näen jälleen katseesi tuon armahan,

jälleen hymyilee kirsikkasuu. Valo täyttää iltani harmaan,

surut synkät jo pois unhoittuu.

Tämän kappaleen kanssa sopii hyvin uusi älypelimme Urjo.com. Osaatko ratkoa tehtävät käyttämällä loogista päättelykykyäsi? Avaa älypeli uuteen ikkunaan ».

Mitkä seuraavista kuvaavat sanoituksen tunnelmaa?


Laulun sanoitukset on lisännyt käyttäjä anonymous.
Huomasitko sanoissa virheen? Lähetä korjaus.