Kissankellojen soittaja

Vesa-Matti Loiri & Ella Nortava

Hiuksiltain huivin vei tuuli ja sitä ei kiinni saatu vaan kurki sen kotiinsa vei Syksyllä nähty on niin kerrotaan poikakurjen tuo huivi kaulassaan Luuletko tuulenkin muistavan yhä sen Minä tuuli jos oisin, niin unohtais en Tuulelta kuulla myös sain tarinan puun peipposta rakastavan Puu kerran kokea saanut on sen linnun siipien hipaisun niin hiljaisen Öisin unta sen suojannut on lehdillään suuri hellyys sydämessään Hyväilyyn oksat ei taipua voi vaikka kauniina niin laulu peipposen soi Puu vain kuunnella voi hiljaa nyt toivoen että lintu muistaisi sen, että lintu muistaisi sen Keväällä ihmeistä suurin käy toteen tuo Lintu palaa ja suoraan tuon puun tutun luo säiky ei syksyä ees oksallaan Eikä lähde, viipyy se vaan Puu ajan kaskeen kun kaatua saa uneen lintukin oksalla sen uinahtaa Tuuli nyt kulkee kylissä näin kertoen nähnyt oikean oon rakkauden x2 Muistathan siis kissankellotkin soi vaikka soittajaa niiden et nähdä vain voi Olen lähelläs aina ne kun helkähtää niissä jatkuu laulumme tää Niissä jatkuu laulumme tää

Tämän kappaleen kanssa sopii hyvin uusi älypelimme Urjo.com. Osaatko ratkoa tehtävät käyttämällä loogista päättelykykyäsi? Avaa älypeli uuteen ikkunaan ».

Mitkä seuraavista kuvaavat sanoituksen tunnelmaa?


Laulun sanoitukset on lisännyt käyttäjä anonymous.
Huomasitko sanoissa virheen? Lähetä korjaus.