…Petri laaksonen…

…Kun päättyy talvi viimeinen, hän saapuu halki metsien, hän päällä tuntureiden seisoo, ja korret maahan vaipuvat ja oksat tervehdykseen taipuvat. Ja niin kuin tulen loimu hän, käy halki kaiken pimeän. Jo silmut puhkeavat…

…Talvi mennyt on, kevät uusi saa – vielä satuttaa lähtös jäljet. Minä aavistin, mutta myöntänyt en, että tuulet niin sua vie. Olit rauhaton liekki nuotion ja sun polttees tunsin hetken ihollain. Rakkautes jää kai…

…Kun sade taukoaa sen tuoksu vain jää – mä hämärässä hengitän elämää. Jo täyttymystä tarjoaa, kostea ja lämmin maa, kai ihan kohta yökin jo saa. Mä jostain kuulen huudon huolettoman, juon vähän viiniä ja naurahdan. Nyt…

…tapaillen. Kaukaa vuosisadan takaa sävelet tuo terveisen. Siinä tuntuu joulun henki, joka hiljaa lohduttaa. kaikki kansa lauluun liittyä nyt saa. Sydämessäni on taivas, joille syttyy joulun tähdet. ja ne kuiskaa: Oomme…

…Jo aamulla lähdimme aikaisin, emme hukanneet hetkeäkään. Me tahdoimme jokaisen minuutin käyttää tehtäväämme tärkeään. Me etsimme jokaisen talon, joka luolan ja onkalon. Ja hiipuessa jo auringon valon yhä kysyimme…

…Hiljainen on tienoo, on hämäryys. Linnut ovat vaiti, jäi ikävyys. Ennen oli askel niin keveä, polku leveä. Lähdettävä matkaan on kuitenkin. Kenelle nyt murheeni kertoisin? Mieli on niin tyhjä ja turtunut, sydän…

…Me jouduimme jotenkin vieraille maille En ymmärrä kuinka se tapahtuikaan Kai luulimme jääneemme jotakin vaille Se tiemme sai eroamaan Niin kauaksi kuin ovat länsi ja itä Niin kauaksi kuin ovat taivas ja maa Me…

…pimeällä säällä. On vierelläsi siipi enkelin. Silloin kun jo olen täältä poissa jää sana siunauksen elämään. Se kantaa vaaroissa ja ahdingoissa. Se lohdutusta laulaa ikävään.…