Aamu ja ilta

1. Taas siunattu päivä nyt luo valoaan Ja armahan aamun se tuopi. Se kaikille loistavi kirkkauttaan Ja siunaustansa se suopi. Oi Herra, sä meidät sun armollasi Taas murheista, synneistä päästä.

2. Sen siunatun päivän ja autuahan Jo nousta sä soit, Isä taivaan, Kun ainoan Poikasi maailmahan Soit tänne sä ristiin ja vaivaan. Sun enkelis veisasi kunniatas, Kun autuuden päivä jo nousi.

3. Ah, autuas päivä, ei kirkkautes Voi maailman orjille koittaa, Vaan köyhille suot sinä siunaukses, Ja nöyrät sun armosi voittaa. Sä valaiset hengessä vaivaisia, Kun köyhinä armoos he turvaa.

4. Ah, jos joka puulla ja pensaallakin Ja ruoholla äänensä oisi, Ja jos joka taivahan lintunenkin Kuin enkelit laulella voisi. Ei Jeesusta Kristusta, Herraamme, He kyllin taitaisi kiittää.

5. Kas, lintunen lentävi korkeuteen Niin kauas kuin silmämme kantaa, Se yltyvi lauluhun riemulliseen Ja kiitoksen Herralle antaa. Niin sielukin, nouse sä korkeuteen Ja Luojalles kiitosta laula!

– / J. O. W. E, gis1