Kello 4.53 Auringon ensisäteet nousee Ja sun kasvot valaisee Olet vielä vierelläni Et unta ollutkaan

Katselen sua ihan hiljaa Kosken kasvojasi salaa Sä mulle hymyilet Et vielä avaa silmiäsi Vedät mut viereesi

Savuna ei ilmaan haihdu tää unelma Pidän susta kiinni enkä irrota Kiellettyä tää on, sen tietää kumpikin Mutta tehtyä ei enää saa takaisin

Mä pieneen kolahdukseen herään Kun lattialta vaatteet keräät Sun täytyy lähteä Kello käy jo yhdeksää Tätä kotona saat selittää

Tulet vielä vierelleni Suutelet mua sitten lähdet Vedät oven kiinni/tiedän että vielä palaat Luokseni uudestaan.

Savuna ei ilmaan haihdu tää unelma...