Kuuntelen hiljaisuuden keskellä, airutta lähestyvää kuin vanhaa ystävää Haamuja jostain menneisyydestä, tuhannen vuoden takaa, vielä kohti kurkottaa Jäisin sormin sydäntä tavoittaa, liittomme uudistaa

Kootaan hetki seurausten, kylmin verettömin kasvoin, auki revähtänein silmin Kun rikki menneet ratkaisut, liittävät kätensä, syntyvät minussa uudelleen

Tie helvettiin on päällystetty, hyvillä ideoilla, kauniilla kasvoilla Ihminen on kertakäyttöinen, vaikka me muuta luullaan, sokeesti uskotaan Ja toivoon jokaiseen kahliudutaan, valheeksi vaistottuun

Kootaan hetki seurausten, kylmin verettömin kasvoin, auki revähtänein silmin Kun rikki menneet ratkaisut, liittävät ketänsä, syntyvät minussa uudelleen

Ei tullut minusta, ei messiasta, ei uhrilammasta Ei valon valtaamaa, ei yöhön majakkaa, ei mainittavaa

Vaistoni enemmän rakentaa, varjoa kuin valoa, kunnes kuolevat

Kootaan hetki seurausten, kylmin verettömin kasvoin, auki revähtänein silmin Kun rikki menneet ratkaisut, liittävät kätensä, syntyvät minussa uudelleen