Vielä äsken luulin Ihminen on jalo Riittävän kun turvan Ympärilleen saa Vaan se huutaa sotaa Äärimmäistä julmuutta Eikä luomakuntaan tuo Aavistusta rauhasta
Rämmin järjen soilla Jättömailla viisauden Jospa kerran sokeuteni Tunnistamaan opin Se suojelua vailla Ojentaisi sydämeni Jokaiselle joka Sydänverta janoaa
Korkeissa lasitaloissaan Vallasherrat nyökkien pohtii Välttämättömyyttä joka Kaunista kättä ohjaa hyvään Me juoksemme pakoon täältä Rakkaani hetkeksi katsomaan jää Nyt suolapatsaana aavikon laidalla Hahmonsa hauras savuaa
Haluan vain kirjoittaa Kasvaa rakkaan rinnalla Tehdä työni hyvin Virheistäni oppia Nyt lasken päiviä Ja mittaan öitä sillä Kuinka opin ymmärtämään Vihan sävyjä
Kaikki hyvin, lapset Isä lähtee sotaan Palvelemaan konetta Joka kaiken tieltään niittää Valta vallan kaataa Heikot toistaan syö Hännystelijöiden heimo Kunniaansa kohoaa
Iltapäivä, pitelemme Toisiamme käsistä Mitään sanomatta Sanat palaneet on loppuun Taivaan korkeudessa Liitelevät naakat mustina Raunioista löytävät Ne meidän tuhkamme
Korkeissa lasitaloissaan Vallasherrat nyökkien pohtii Välttämättömyyttä joka Kaunista kättä ohjaa hyvään Me juoksemme pakoon täältä Rakkaani hetkeksi katsomaan jää Nyt suolapatsaana aavikon laidalla Hahmonsa hauras savuaa
Korkeissa lasitaloissaan Vallasherrat nyökkien pohtii Välttämättömyyttä joka Kaunista kättä ohjaa hyvään Me juoksemme pakoon täältä Rakkaani hetkeksi katsomaan jää Nyt suolapatsaana aavikon laidalla Hahmonsa hauras savuaa
Laulun sanoitukset on lisännyt käyttäjä anonymous. Huomasitko sanoissa virheen? Lähetä korjaus. Jos kyseessä on lakiasia, tee lakiin perustuva poistopyyntö.
Jos pidät kappaleesta ja arvelet, että sanoituksista voisi olla muille hyötyä, voit linkittää sanoitukset sivuillesi seuraavasti: