Keskiyöllä mustat korpit muuttuu joutseniksi linnanherran. Vaikka siitä todisteita puuttuu, joutsen olen ollut kerran

Ennen keskiyötä haamut ilkkuu tornikomeroissa linnan

Keskiyöllä kaukaa valo vilkkuu Haamut ovat tuskaa rinnan

Kuvat öisten harhojen vievät tähtiin tarhojen

Siellä valo jostain suuremmasta pienen aavistuksen antaa

Valon rajan tuolla puolen vasta näkyy vähän tiedon rantaa

Keskiyöllä kaukaa valo vilkkuu Haamut ovat tuskaa rinnan

Jälkeen puoliyön taas varjot ilkkuu Luovat epäuskon linnan

Korppi silti tietää sen että lailla joutsenen siivet valkeat se levittäisi lentoon lähtiessään kerran

Ellei vaille korppiansa jäisi epäusko linnanherran

Kuvat öisten harhojen vievät tähtiin tarhojen

Siellä valo jostain suuremmasta pienen aavistuksen antaa

Valon rajan tuolla puolen vasta näkyy vähän tiedon rantaa