Ajelehdin niinkuin tyhjä lautta halki virtaavan joen Tuhannen yhteisen muiston kautta minä riekaleina olen Nyt taas ei mikään tunnu miltään enkä tiedä pitäisikökään Kuinka paljon murhetta voin sietää kun en siedä enään itseenikään Hiljaisuuteen mä jään

Ja tietenkin mä tahtoisin sinut mun viereen Aina kun mä iltaisin yöpuulle meen Mut pimeys peittelee sä tuut mun mieleen verkkaisin askelin Voi kuinka kaipaan sinua nyt kun jätät minua

Ajelehdin niinkuin tyhjä lautta halki virtaavan joen Tuhannen yhteisen muiston kautta minä mielessäni hoen Tämän joen kerran vuokses itkin siihen itseni miltei hukuttaen Kun viinaa karvasta liikaa litkin sillä sinua vain ajattelen Vaikka vastaan taistelen

Ja tietenkin mä tahtoisin sinut mun viereen Aina kun mä iltaisin yöpuulle meen Mut pimeys peittelee sä tuut mun mieleen verkkaisin askelin Voi kuinka kaipaan sinua nyt kun jätät minua

Ja tietenkin mä tahtoisin sinut mun viereen Aina kun mä iltaisin yöpuulle meen mut pimeys peittelee Sä tuut mun mieleen verkkaisin askelin Voi kuinka kaipaan sinua Voi kuinka kaipaan sinua Voi kuinka kaipaan sinua nyt kun jätät minua

Sua kaipaan sua kaipaan Voi kuinka kaipaan nyt KUN JÄTÄT MINUA