Hulivili-Viivi kun illalla lähti Mosabackan lavalle tanssimaan. Ema vartto "Hullissa",Sörkän tullissa, siitä ne lähtivät astelemaan. Mosabackan lavalle kun saavuttiin niin siellä sitä jenkkaa jo soitettiin.

Kun viulu-Vallu vingutti viulun kieliä Ema sano Viiville:lähreksä vai? reilulla tavalla näin Mosabackan lavalla kun toiset ne puskissa muiskuja sai. Ema piti Viiviä lähellä niin, et`Viivin nokka oli poskes kiin`

Siinä oli Mosabackan jenkan tahti kun ema sitä Viiviä pyöritti. Viivi se nauroi hyppäs`ja lauloi kun Ema sitä lähellä kyykytti. hame oli lyhyt ja leveä ja Viivi oli lennossa keveä,

Siellä oli Riikoja-nättiä piikoja, Viivi oli komeampi jentoista. Ennen kun kello oli kaksitoista yöllä koko sakki oli hurjassa pletkassa. Emakin se oli aika tuuteris`, Ja Viivin posket oli puuteris`.

Aamulla varhain kun aurinko nousi. toisen ne kotionsa kompuroi, Ema vielä ryyppäs` ja Viivikin maistoi ja Vallun viulu se rämäkästi soi, Kun Vallu pisti viulunsa laatikon kiin` niin Viivi kävi Vallua kaulaan kiin` mut Ema sanoi: mitä tää on meininki, tulkaa jo helkkaris` kaupunkiin.