En oo koskaan mennyt koskeen päätä pahkaa Siitä ainakaan mua syytellä voi et Eikä koskaan oo mun kengät käärmeennahkaa Kun kulkee polkujaan, ei riitä sellaiset

En oo koskaan rekkaa kuljettanut Muille jättänyt mä oon sen nautinnon On multa heittämättä jääneet käsikranut Vai kaipa joku senkin tehnyt on

En oo irstas ollut vaan en kärsijäkään Koskaan ulkomaille eksynyt oo en En oo käyny ilotalon lähelläkään Siitäkö se johtuu että oon näin surullinen?

En oo koskaan edes käynyt Laatokalla Saati sekaantunut hämyyn Valamon En oo koskaan rakastellut Sulkavalla Mutta joku varmaan senkin tehnyt on

En oo koskaan pannut hintaa anehaaviin Enkä oksentanut jonoon kabareen Uskon jumaluuteen, en siis koskaan paaviin Enkä lähde kyytiin vallanjuopuneen

En oo koskaan tullut valituksi virkaan Enkä liittynyt oo kaartiin Koiviston En oo koskaan oikein retkahtanut Kirkaan Mutta joku perkele senkin tehnyt on

En oo koskaan töissä heiluttanut kuokkaa En oo koskaan ollut turhan vaatimaton En oo edustanut yhteiskuntaluokkaa On niin kyllin monta jotka sen tehneet on