Ei sen väliä kuka sen aloittaa, sanoi hän joka aloitti sen Jäätyivät pilvet ja jäätyi maa, kuljin puistossa eksyneiden
Niin se alkoi ja loppui aikanaan, turha kaahailu pinnalla maan Mies ja nainen, erossa toisistaan uhraten jumaliaan Kuinka varma olinkaan
Olipa kerran on nimeni mun Vain aluksi kelpaan satuun Kasvoillain näin kasvot unohdetun Olin kasvanut kiinni katuun
Hän virheitä teki, mä virheitä tein, muka uskoen kohtaloon Pois hän sielunsa antoi, mä omani vein panttilainaamoon
Tapoimme tuskan ja kätkimme sen maahan siunaamattomaan Joka yö se palasi kummitellen synkästä piilostaan Kuinka varma olinkaan
Olipa kerran on nimeni mun Vain aluksi kelpaan satuun Kasvoillain näin kasvot unohdetun. Olin kasvanut kiinni katuun
Nyt on tänään ja huominen uusi on palkkalistoilla rakkauden työn Ei löytynyt elämä sivuilta lukemiston Noita juttuja noitien yön
Olipa kerran on nimeni mun Vain aluksi kelpaan satuun Kasvoillain näin kasvot unohdetun. Olin kasvanut kiinni katuun
Laulun sanoitukset on lisännyt käyttäjä anonymous. Huomasitko sanoissa virheen? Lähetä korjaus. Jos kyseessä on lakiasia, tee lakiin perustuva poistopyyntö.
Jos pidät kappaleesta ja arvelet, että sanoituksista voisi olla muille hyötyä, voit linkittää sanoitukset sivuillesi seuraavasti: