Homekorvat tahtoo tietää mä kuinka kauan oikein rokkaan niin kauan kuin sielu sietää sitten ehkä liityn heidän tokkaan

siihen asti rokkaan ei vaikka otta nokkaan siihen asti rokkaan vaan

on ajatuksen juoksu vapaa eikä nivelet ruostu

tätä elämän tapaa vaihtamaan en koskaan suostu

vaan aina minä rokkaan ei vaikka ottaa nokkaan aina minä rokkaan vaan

ne toivoo että rokkaamasta lakkaan kovasti ne koittaa rokkaamasta estää mut kitaraa mä vieläkin hakkaan ja tanssin jos vain kengät kestää

kun rokin kerran aloin mulla aleni kasti mut vaikka paljain jaloin mä rokkaan loppuun asti

siihen asti rokkaan ei vaikka ottaa nokkaan siihen asti rokkaan vaan

ne toivoo että liityn niitten jengiin ne lupaa mua ylistää ja kiittää mut aina liityn rokkiin ja svengiin niin kauan kuin ikää riittää