Osaan kauniisti kirjoittaa kielellä koskettaa Saan sen tuntumaan että syvältä sisältä se kumpuaa Kerran uskoin itsekin todeksi jokaisen rivin Minä muita liikutin ja liikutuin itsekin

Ne voi aidosti koskettaa toisia, mutta ei omaa Ne voi olla totta mutten saa niihin tuntumaa Mulla älyäkin riittää ei se riitä mihinkään Vain sanojen helinää

Anna anteeksi Anna anteeksi Anna anteeksi tunnen itseni likaiseksi sä teet musta puhtaan jos annat anteeksi jos voit anteeksi antaa että saatoin sinut unohtaa Anna anteeksi ja tee kaikesta lumivalkeaa

Ymmärrän auringonlaskun kauneuden seurassa hyvin kuuntelen Heikoille vaadin oikeuden nimeen kohtuuden aamen Virrassa tunnekuohujen jalkojani tuskin kastelen Viiden tähden edestä näyttelen ja käytän panoksen jokaisen

Tiedän mitä pitää sanoa mikä ilme milloinkin tulee olla Tiedän mitä muuta halutaan kuulla askeleet otan vastaan varpailla puhun viisaita ymmärrystä vailla Läsnä muilla mailla

Anna anteeksi Anna anteeksi Anna anteeksi tunnen itseni likaiseksi sä teet musta puhtaan jos annat anteeksi jos voit anteeksi antaa että saatoin sinut unohtaa Anna anteeksi ja tee kaikesta lumivalkeaa

Nyt sanon sen simppelimmin voitko anteeksi antaa Mä taisin neroudessani sinut unohtaa Kaiken muun mä saanut oon yhtä osannut en pyytää Voin kaiken antaa yhteen anteeksiantoon

Anna anteeksi Anna anteeksi Anna anteeksi tunnen itseni likaiseksi sä teet musta puhtaan jos annat anteeksi jos voit anteeksi antaa että saatoin sinut unohtaa Anna anteeksi ja tee kaikesta lumivalkeaa

Sinä vain teet musta puhtaan