Yksinäisyys on tauti joka tappaa Todellisuus katoaa Hiljaisuus raastaa Ei helliä käsiä, ei ymmärrystä Vain syöksykierre vailla pohjaa

Ei enää kysyttävää Ei enää sanottavaa Ei koskaan Ei enää kysyttävää Ei enää sanottavaa Ja puhelinvastaaja samaa toistaa

Kesä tekee kuolemaa Kuin itsetuntoni, lehdet putoaa Joka huone historiaa toistaa Ei armoa, Ei anna unohtaa

Ei enää kysyttävää Ei enää sanottavaa Ei koskaan Ei enää kysyttävää Ei enää sanottavaa Ja puhelinvastaaja samaa toistaa

Vastaa, vastaa, vastaa, vastaa

Ei enää kysyttävää Ei enää sanottavaa Ei koskaan Ei enää kysyttävää Ei enää sanottavaa Ei koskaan

Ja puhelinvastaaja samaa toistaa