Ei siihen kuule auta enää Minkään sortin pakkeli Ei kitti ei ees naamari

Kyllä kaikki sen jo huomas Ja tietää totuuden Sulla kotona rypee sankari sellainen

Jolla ei oo koskaan Ollukkaan kaikki hollilla Hetkeksi seestyy mutta pian On helvetti taas valloillaan

Ei armoo, ei toivoo, ei parempaa Hellyyttä ees turha oottaa Niin myötä kuin vastamäkeen lupasit aikoinaan Mutta kun ei pohojaa näy ja vauhti vain kasvaa

Mietit miten joku noin täysin muuttuu voi Ennen lempi leiskui ja hääkellot soi Auringon laskua biitsillä ihaillen Yötäpäivää rakastellen Mutta kuinka sattui eka kunnon riita syttymään Sait tutustua puoliskosi todelliseen minään

Ei armoo, ei toivoo, ei parempaa Hellyyttä ees turha oottaa Niin myötä kuin vastamäkeen lupasit aikoinaan Mutta kun ei pohojaa näy ja vauhti vain kasvaa

Liukuhihnalta hellan ääreen apetta kokkaamaan Toivoen iltaa sopuisaa Väkinäisen virneen naamallensa vääntäen Peittäen olon pelonsekaisen Luojan kiitos se on sattunu sammumaan Voi kun se nukkuis pois, eikä heräis enää milloinkaan

Ei armoo, ei toivoo, ei parempaa Hellyyttä ees turha oottaa Niin myötä kuin vastamäkeen lupasit aikoinaan Mutta kun ei pohojaa näy ja vauhti vain kasvaa