Unisena vastaat mä sun kulmilla harhailen Oon juonut vähän liikaa ja kuulet sen Hei vieläkö sä muistat kun me muutettiin kaupunkiin Ja koko automatka me tapeltiin

Tää ei merkitse yhtään sen enempää tää on poikkeus, en häiritse pidempään

Enkä kerro et vieläkin tahtoisin nähdä selkäsi kaartuvan aamuisin En sitä tunnusta ikinä en tunnusta ikinä Ja mä vannon et baarissa itke en että oot mulle rakkaus viimeinen En sitä tunnusta ikinä en tunnusta ikinä

Ai miks mä sulle soitin halusin kai kertoo sen Et en oo ollu vuosiin näin onnellinen Mut välillä mä mietin kun kultani viereen meen nukkumaan Et miks mä menin silloin kaiken rikkomaan

Tää ei merkitse yhtään sen enempää tää on poikkeus, en häiritse pidempään

Enkä kerro et vieläkin tahtoisin nähdä selkäsi kaartuvan aamuisin En sitä tunnusta ikinä en tunnusta ikinä Ja mä vannon et baarissa itke en että oot mulle rakkaus viimeinen En sitä tunnusta ikinä en tunnusta ikinä

Mee takas nukkumaan nyt mun täytyy lopettaa Mee takas nukkumaan nyt mun täytyy lopettaa ennenku sanon ääneen että sua kaipaan

Enkä kerro et vieläkin tahtoisin nähdä selkäsi kaartuvan aamuisin En sitä tunnusta ikinä en tunnusta ikinä Ja mä vannon et baarissa itke en että oot mulle rakkaus viimeinen En sitä tunnusta ikinä en tunnusta ikinä