Kerran elämässäs tapahtui kaunista outo mies lepäs vuoteessas aamuun ehti kadota enkelten tietä vierelles hänet toi tähtikirkasta yötä muistat vieläkin se soi
Ihonsa kuin silkkiä ääni samettii hiljaiset sanansa lohduttivat sua niin silmät kekäleinä pimeässä tunsit olleesi ennenkin siinä sylissään
Hän uskoi tuuleen uskoi tuleen uskoit hänen luoksesi tulleen meni jo, eikä tule uudelleen hän uskoi tuuleen
Monta vierasta miestä vuoteessas on nukkunut pienestä itsestään unissaan puhunut sä näät unta vain tuosta yhdestä joka mukanaan vei osan sydämmestäs
Hän uskoi tuuleen uskoi tuleen uskoit hänen luoksesi tulleen meni jo, eikä tule uudelleen hän uskoi tuuleen
Lehdet puun kuin tulessa syyskuun tuulessa syksyksi vaihtuu kesä nopeasti haihtuu elämä
Tänä yönä poltat huoneessasi kynttilää ulkona tuulee ja myrskyää vaikeaa on kyyneltä pidättää muistellessasi tähtikirkasta yötä
Hän uskoi tuuleen uskoi tuleen uskoit hänen luoksesi tulleen meni jo, eikä tule uudelleen hän uskoi tuuleen
Hän uskoi tuuleen uskoi tuleen uskoit hänen luoksesi tulleen meni jo, eikä tule uudelleen hän uskoi tuuleen hän uskoi tuleen
Laulun sanoitukset on lisännyt käyttäjä anonymous. Huomasitko sanoissa virheen? Lähetä korjaus. Jos kyseessä on lakiasia, tee lakiin perustuva poistopyyntö.
Jos pidät kappaleesta ja arvelet, että sanoituksista voisi olla muille hyötyä, voit linkittää sanoitukset sivuillesi seuraavasti: