Ken matkallaan nähnyt on Pustan maan hän ei unhoittaa koskaan voi Tonavaa
Kun kuu loisteen luo välkehtii virta tuo kuin ois hopeinen peili vain pinta sen
Kun herää tuuli ja mennyt on yö hilpeinä aallot taas leikkiä lyö on virta kuin äiti ja lapsinaan on tuo allokko vallaton
Kun taas ilta saa leikki pois raukeaa ja niin aallon tie Pustan maan halki vie
Kun kuu loisteen luo välkehtii virta tuo kuin ois hopeinen peili vain pinta sen
Kun herää tuuli ja mennyt on yö hilpeinä aallot taas leikkiä lyö on virta kuin äiti ja lapsinaan on tuo allokko vallaton
Laulun sanoitukset on lisännyt käyttäjä anonymous. Huomasitko sanoissa virheen? Lähetä korjaus. Jos kyseessä on lakiasia, tee lakiin perustuva poistopyyntö.
Jos pidät kappaleesta ja arvelet, että sanoituksista voisi olla muille hyötyä, voit linkittää sanoitukset sivuillesi seuraavasti: