Tiilitalojen keskellä hän kirjoitti minulle nimensä kiinalaisin kirjaimin Vetoavalla hymyllään houkutteli minut porttikäytävään
Kerran lumitraktori mursi tästä seinästä palan Täällä on oma tuoksunsa hämärän kivisen paikan rautaisen portin öljytyt saranat
Kun siirtyy äkkiä päivänvalosta pimeään kestää tottua näkemiseen
Sokeana hetkenä hän suuteli minua Eihän voi tuntea ihmistä, joka ei kerro itsestään mitään? Sokeana hetkenä hän suuteli minua Eihän voi tuntea ihmistä, joka ei kerro itsestään mitään, mitään, mitään?
Sunnuntaina on juhlavaa kävellä hiljaisia katuja, olla matkalla tapaamiseen Ihmiset vetävät naruista, vakavia koiria ulkoilutetaan
Kun siirtyy äkkiä päivänvalosta pimeään kestää tottua näkemiseen
Sokeana hetkenä hän suuteli minua Eihän voi tuntea ihmistä, joka ei kerro itsestään mitään? Sokeana hetkenä hän suuteli minua Eihän voi tuntea ihmistä, joka ei kerro itsestään mitään, mitään, mitään?
Laulun sanoitukset on lisännyt käyttäjä anonymous. Huomasitko sanoissa virheen? Lähetä korjaus. Jos kyseessä on lakiasia, tee lakiin perustuva poistopyyntö.
Jos pidät kappaleesta ja arvelet, että sanoituksista voisi olla muille hyötyä, voit linkittää sanoitukset sivuillesi seuraavasti: