Ulvoin kuuta mustaa Ulvoin kuuta, kutsuin kuolemaa Ei kiiras roihua kuin minä roihuan Tusina sakaraa on liikaa Kaikkeutta kuvastamaan

Kumarsin kultaa Kultaa kumartaaen tartuin tuonelaan Ei valo lankea kuin minä lankean Siivetkin kutittaa voi hetken Voi, minä en!

Niin tiimalasi kääntyy Kääntyy alaspäin Vanhin voitehista Kanssa veren käsikkäin Hiekka valuu maahan kylmään uinumaan Vaan ei unet idä, idä ilman Unelmien nukkujaa

Kiitin hulluudesta Kiitin julmuudesta jumalaa Ei meret kuohua kuin minä kuohuan Aallot voi armoaan pois jakaa Voi, minä en!

Niin tiimalasi kääntyy Kääntyy alaspäin Vanhin voitehista Kanssa veren käsikkäin Hiekka valuu maahan kylmään uinumaan Vaan ei unet idä, idä ilman Unelmien... Unelmien nukkujaa

[Solo]

Niin tiimalasi kääntyy Kääntyy alaspäin Vanhin voitehista Kanssa veren käsikkäin Hiekka valuu maahan kylmään uinumaan Vaan ei unet idä, idä ilman Ei, ei, ei unet idä, idä ilman Unelmien nukkujaa