Oli päivät niin kuin lentohiekkaa Joka pikkuhiljaa vähän kerrallaan Minut syövereihin sai Ja sitä pelkää tottakai Kun ei tanssia voi pakkopaidassaan
Niin palaan viattomuuden aikaan Jolloin rakkaus sai onnesta itkemään Jo aikaa sitten huomasin Olen täällä ennenkin Minä ollut mutta oppinut en mitään
Kertosäe: Kuulen sunnuntai-aamuisin kaukaa junan äänen En viimeistä vaunua voi tavoittaa Niin kauas pois vieden kaiken tuon menneen Ja huomaan kun hän katoaa
Vielä joskus kaipaan häntä paljonkin Mutta tiedän mitä tuo hän tullessaan Hetken huuman ihanan vaan myös kasvot kuoleman Pelkään etten nouse enää milloinkaan
Taas palaan viattomuuden aikaan Muistan illan jolloin vielä rukoilin Tänään pettää itseään Ehkä pääsee synneistään Silti ristillä voi kuolla kuitenkin
Kertosäe: Kuulen sunnuntai-aamuisin kaukaa junan äänen En viimeistä vaunua voi tavoittaa Niin kauas pois vieden kaiken tuon menneen Ja huomaan kun hän katoaa
Oli päivät niin kuin lentohiekkaa Enää öistä niitä erottanut en Vaan mistä silloin voimaa saan Jos hän saapuu uudestaan Sillä hauras taitaa olla ihminen
Kertosäe: Kuulen sunnuntai-aamuisin kaukaa junan äänen En viimeistä vaunua voi tavoittaa Niin kauas pois vieden kaiken tuon menneen Ja huomaan kun hän katoaa
Kauas pois vieden kaiken tuon menneen Ja huomaan kun hän katoaa
Laulun sanoitukset on lisännyt käyttäjä anonymous. Huomasitko sanoissa virheen? Lähetä korjaus. Jos kyseessä on lakiasia, tee lakiin perustuva poistopyyntö.
Jos pidät kappaleesta ja arvelet, että sanoituksista voisi olla muille hyötyä, voit linkittää sanoitukset sivuillesi seuraavasti: