Puut pienen polun reunustaa on suihkuallas aina tyhjä vaan Nyt puiden yli meren täältä nähdä voi kun ennen tuuli vain sen äänet joskus tänne toi
Saavuin tänne niin kuin häpeillen edes kynttilää mä tänne tuonut en Vastannut en öisiin viesteihin soittanut en vaikka lupasin
Kertosäe: Ja kahdestaan pojat nurmikolla makaa katsoo poutapilvien takaa joskus aurinko kuin muistuttaen Ettei kuitenkaan joka hetkeen pääse mukaan joskus tietä tunne ei kukaan Ota vastaan päivät jotka kiinni saat sillä sunnuntaisin kuolee kuninkaat
Kun tarttunut ei tuuli purjeisiin hän enää jaksanut ei jäädä ankkuriin Ei jaksanut hän enää odottaa ilman valtakuntaa kaikki katoaa
On helppo mennä jos vain käsketään vaan vaikeaa on pyytää lähtemään Nyt liian myöhään saavun tänne kuitenkin en ole vahvempi kuin kuuluu tapoihin
Kertosäe: Ja kahdestaan pojat nurmikolla makaa katsoo poutapilvien takaa joskus aurinko kuin muistuttaen Ettei kuitenkaan joka hetkeen pääse mukaan joskus tietä tunne ei kukaan Ota vastaan päivät jotka kiinni saat sillä sunnuntaisin kuolee kuninkaat
Kertosäe: Ja kahdestaan pojat nurmikolla makaa katsoo poutapilvien takaa joskus aurinko kuin muistuttaen Ettei kuitenkaan joka hetkeen pääse mukaan joskus tietä tunne ei kukaan Ota vastaan päivät jotka kiinni saat sillä sunnuntaisin kuolee kuninkaat
Laulun sanoitukset on lisännyt käyttäjä anonymous. Huomasitko sanoissa virheen? Lähetä korjaus. Jos kyseessä on lakiasia, tee lakiin perustuva poistopyyntö.
Jos pidät kappaleesta ja arvelet, että sanoituksista voisi olla muille hyötyä, voit linkittää sanoitukset sivuillesi seuraavasti: