Mun toiveena on tehdä yksi laulu ja tehdä siitä kaunis ku taulu, muistaen jaksot jolloin ei syntyny mitään, nyt mielessä kasvot, liekeis niin ikään Mietin miten maalata ääni, puuvillasilla vedoilla hennon hiljasil, hahmotella paperille kaunokirjaimil, kertosäe ja melodia jota hyräilen iltasin Tahti lepo, kaikki kohallaa, aamuauringos hiukset leväten olalla Vaaleina juoksevat välistä sormieni, kuin miljoona loputonta kultaista tonavaa Sori et joudut nois kielikuvis roikkuu, ne hoippuu vierelläsi, ei tuu toistuu Kun taulu on valmis ni runoilija poistuu Jos sä oot mun kaa nii kyl loppu sointuu

Jos mä joskus voisin maalaa taulun sinut siihen maalaisin Jos mä joskus voisin tehdä laulun sinusta se kertoisi

Jos mä saan ja mähän saan tehdä taulun, mä teen siitä kauniin ku laulun Maalaan päivät pimeel ja valosal, vuosikaudet mun salaisessa ladossa Mielikuvia pojat maalaa ikkunaan, säteilevän ikonin, muotokuvan Kankaalle maalaan pienet huulet, maailmalle hymyilen mä punaviinin punast Istun kesämekos, kukkahelmases, iiriksen upottaa auringonkeltaset Maapallo voimasi armosta, vilpittömyydelle hiukan valkosta, taivaan täydelt sun suruille sinistä, mustaa reunoille tasapainon nimissä Paletti käsis, kasetti pilvissä, kaikki värit ja silmissä maailma

Jos mä joskus voisin maalaa taulun sinut siihen maalaisin Jos mä joskus voisin tehdä laulun sinusta se kertoisi

Sormet maalis pitkin poikin Ateljeessa mä kuljeksin Heinäkuun seittemäs skeittilauta Mä piirrän norsulle trumpetin

Sormet maalis pitkin poikin Ateljeessa mä kuljeksin Heinäkuun seittemäs skeittilauta Mä piirrän sulle trumpetin

Jos mä joskus voisin Maalaa taulun Sinut siihen maalaisin Jos mä joskus voisin Tehdä laulun Sinusta se kertoisi