Kulkija
Janne HurmeKulkijaa ei kaipaa ainutkaan, kaipuun yksin kuulee tuuli. Peittää kuun jo pilvi harsollaan, hänen unohtaneen luulit.
Menee nyt, kun vielä mennä voi, vaikka tuska raastaa rintaa. Lähtemään kai luoja hänet loi, askel tapaa taas tien pintaa.
Kulkemaan, kai luonnostaan, mieli on niin levoton. Koskaan ei voi unohtaa, mikä määrätty on miehen kohtalon.
Yksin taas hän tiellä taivaltaa, vaikka nainen antoi kaiken. Helpompaa on silti unohtaa, mieleltään on erilainen.
Menee nyt, kun vielä mennä voi, vaikka tuska raastaa rintaa. Lähtemään kai luoja hänet loi, askel tapaa taas tien pintaa.
Kulkemaan, kai luonnostaan, mieli on niin levoton. Koskaan ei voi unohtaa, mikä määrätty on miehen kohtalon.
Kulkemaan, kai luonnostaan, mieli on niin levoton. Koskaan ei voi unohtaa, mikä määrätty on miehen kohtalon.
Kulkemaan, kai luonnostaan, mieli on niin levoton. Koskaan ei voi unohtaa, mikä määrätty on miehen kohtalon.
Laita Janne Hurme soimaan ja ratko päättelykykyä kehittäviä tehtäviä. Ratkaise tehtävä ja näe miten pärjäsit muihin verrattuna. Toimii suoraan nettiselaimessasi!
Löydätkö sen yhden ja ainoan oikean ratkaisun?
Laulun sanoitukset on lisännyt käyttäjä anonymous. Huomasitko sanoissa virheen? Lähetä korjaus. Jos kyseessä on lakiasia, tee lakiin perustuva poistopyyntö.
Jos pidät kappaleesta ja arvelet, että sanoituksista voisi olla muille hyötyä, voit linkittää sanoitukset sivuillesi seuraavasti: