272 - Kun vain vaellamme

Adventtilauluja

Usko ja luottamus

1. Kun vain vaellamme Herran käskyissä me, Suuri kirkkaus teillämme on. Ja jos rakastamme Tietä Jumalamme, Hänen armonsa on rajaton.

Uskoen siis ole kuuliainen, Muutoin lapsena Herran, Et oo onnellinen.

2. Myrsky raivoisinkaan, helle polttavinkaan, Eivät voimaansa voi vastustaa. Haihtuu epäilykset, Kyynel, huokaukset, Rauhan uskoen, totellen saa.

Uskoen siis ole kuuliainen, Muutoin lapsena Herran, Et oo onnellinen.

3. Joskus kuorman jos suo Isän kätensä tuo, Antaa levon myös suloisimman. Kääntyy pettymykset, Risti, häväistykset Parhaaks' uskovan, tottelevan.

Uskoen siis ole kuuliainen, Muutoin lapsena Herran, Et oo onnellinen.

4. Mutta käsittää voi Voiman, lempensä, oi, Vasta hälle kaikk' uhrattuaan, Ilo, laupeus tuo, Minkä Herramme suo Uskonkuuliaisilla on vaan.

Uskoen siis ole kuuliainen, Muutoin lapsena Herran, Et oo onnellinen.

5. Hänen lapsinansa Saamme armoansa, Jota täydellisyydestään suo. Viemme levittäen Sanaa pelastuksen, Joka uskoen autuutta luo.

Uskoen siis ole kuuliainen, Muutoin lapsena Herran, Et oo onnellinen.

J. H. Sammis E, e1

Laita Adventtilauluja soimaan ja ratko päättelykykyä kehittäviä tehtäviä. Ratkaise tehtävä ja näe miten pärjäsit muihin verrattuna. Toimii suoraan nettiselaimessasi!

Löydätkö sen yhden ja ainoan oikean ratkaisun?


Laulun sanoitukset on lisännyt käyttäjä anonymous.
Huomasitko sanoissa virheen? Lähetä korjaus. Jos kyseessä on lakiasia, tee lakiin perustuva poistopyyntö.