(Eino Leinon runoista tehty laulu)
Mua pelottaa. Mua pelottaa Pelottaa tää erämaa Pelottaa nämä ihmiset Nämä katseet kylmät ja kylläiset
En tunne mä muita en itseäin Miten outojen joukkoon mä jouduin näin Ehkä muualla parempi ois Toki huokaista vois tai nukkua pois
Ja vuodet ne käy yhä vaikeemmiks Haaveetkin käy yhä haikeemmiks Ne polttaa, ne hehkuu, ne halaa Joka ilta mä mietin kai huominen uus Tuo rauhan ja loppuu rauhattomuus Yö loppuu, murheet palaa
Vieraita oomme me ihmiset Kuin eri tähdissä syntyneet Kuka kotoisin kuutamon helmasta on Kuka auringon ja kuka on koditon.
Minä lapsonen koditon laaksoissa maan Minä hankia hiihdän ja harhailen vaan Minä sydäntä etsin mi sylkähtäis Joka luokseni jäis vaikka hämärtäis
Ja vuodet ne käy yhä vaikeemmiks Haaveetkin käy yhä haikeemmiks Ne polttaa, ne hehkuu, ne halaa Joka ilta mä mietin kai huominen uus Tuo rauhan ja loppuu rauhattomuus Yö loppuu, murheet palaa
Minä etsin suojaa itseltäin Ja omilta hulluilta mietteiltäin Mua pelottaa nämä ihmiset Mut eniten sydämeni syvyydet
Ja vuodet ne käy yhä vaikeemmiks Haaveetkin käy yhä haikeemmiks Ne polttaa, ne hehkuu, ne halaa Joka ilta mä mietin kai huominen uus Tuo rauhan ja loppuu rauhattomuus Yö loppuu, murheet palaa
Laulun sanoitukset on lisännyt käyttäjä anonymous. Huomasitko sanoissa virheen? Lähetä korjaus. Jos kyseessä on lakiasia, tee lakiin perustuva poistopyyntö.
Jos pidät kappaleesta ja arvelet, että sanoituksista voisi olla muille hyötyä, voit linkittää sanoitukset sivuillesi seuraavasti: