Natten går tunga fjät rund gård och stuva; kring jord, som sol förlät*, skuggorna ruva. Då i vårtmörka hus, stiger med tända ljus, Sankta Lucia, Sankta Lucia

Taivaalla tähtivyö kirkkaana loistaa, viestiä jouluyön tuikkeensa toistaa. Taivainen kirkkaus, riemuisa julistus. Kynttilät syttyy Kynttilät syttyy.

Metsiin jo pohjolan vaipan luo hanki, ja maa on valkean verhonsa vanki. Taivaisen hohteen tuo, Lucia valon suo, Santa Lucia, Santa Lucia.

Kiteet luo helmivyön valkoiseen kaapuun. Kätköstä talviyön luoksemme saapuu Lucia seppelpää, juhlista hetki tää, saavvuthan luoksemme, Santa Lucia.