Mä näin jo kaukaa kun hän saapui Mun oven viereen Ja sitoi hevosen mun puiseen kaiteeseen Eikä hän peremmälle tullut, Katseli siinä vain, Kun hänen vaatteet hain eteiseen

Hän sanoi: "Elämä on lyhyt, Eikä hän ole vielä löytänyt Sitä mitä hän on etsinyt"

Häl' oli silmissänsä jano Ja vaikka mä näinkin sen, Otin hänet vierellein mun elämään Ja siinä seistessäni viel' kuulin, Kun preeria kauemmas Häntä kutsui tuonnemmas etelään

Ja elämä on lyhyt Eikä hän ollut vielä löytänyt Sitä mitä hän on etsinyt

Ennenkuin nousi ratsuillensa Laski käden poskellein Ja kysyi: "Oi, tyttösein, mua ootathan?" Ja vaikka sydämeni viel' toivoi Järkeni ennusti: on tuol' joku vielä varmasti Munkaltaista ilman

Mä sanoin: "Elämä on lyhyt Enkä mä oottaa enää pystynyt Päivä laskee pian, lähde nyt!"

Niin lähti hän ja rakkautensa Vei kauas mukanaan, Rinnan alla suurempaan maailmaan Mä siinä lakaisin kuistin ja oven Auki jätin toiselle, etsijälle uudelle, Joka jo kotiin kaipaa

Mä mietin: "Elämä on lyhyt Mut onko vielä koskaan kukaan löytänyt Sitä mitä hän on etsinyt?"