piirrän paperille kasvot jotta en olisi aivan yksin uuden syntymän hetkellä vieraan talon kylmyydessä piirrän merkkejä käsiini jotta paremmin muistaisin vuodet jotka kuolleen tavoin tahdoin kaiken itselleni
lasken käteni laidan yli mustaan virtaavaan veteen on juuri se hetki, jolloin huomaa olevansa mutta avaruus ei hymyile tähtien valo vanhentunutta ihmiselämä rakennettu toisen elämän raunioille
Kerto: kaupungin laidalla, karsikkopuussa laulaa vainottu kirjava lintu laulaa laulua surullisempaa laulua iäksi rikkoutunutta
kaupungin laidalla, karsikkopuussa laulaa vainottu kirjava lintu laulaa laulua surullisempaa laulua iäksi rikkoutunutta
olen lintu ontoin luin ja siivin monenkirjavin kynsissäni puristaen nauhaa käsinkirjailtua korkealla ylläni siiveniskun tuollapuolen lentää lintu suurin, lintu kultasulkaisin
Kerto kaupungin laidalla, karsikkopuussa laulaa vainottu kirjava lintu laulaa laulua surullisempaa laulua iäksi rikkoutunutta
kaupungin laidalla, karsikkopuussa laulaa vainottu kirjava lintu laulaa laulua surullisempaa laulua iäksi rikkoutunutta
Laulun sanoitukset on lisännyt käyttäjä anonymous. Huomasitko sanoissa virheen? Lähetä korjaus. Jos kyseessä on lakiasia, tee lakiin perustuva poistopyyntö.
Jos pidät kappaleesta ja arvelet, että sanoituksista voisi olla muille hyötyä, voit linkittää sanoitukset sivuillesi seuraavasti: