Tähän kuulee meren. Se on nälkäinen kuin eläin. Levoton ja elävä, tie kaikkialle. Tähän kuulee meren, rannan talon tuntumassa, rakkaudesta kaukana päivät pitkiä kuin yöt

Satanut jo monta päivää raskasta ja kylmää, tasaista, satanut kuin meren suojaan kaikki vesi tahtoisi palata. Pian valo värisee ja sammuu puhe päässä taukoaa; muistan kaiken tapahtuneen kuin jonkun toisen tarinaa.

Kerto: Anna minulle mitä tarvitsen anna minulle, ota kipu pois anna minulle mitä tarvitsen: Anna unta näkijän talo tuultenmurtajan, revontulten repijän ja taivaista-alas-astujan

Pää on raskas kantaa kädet puutuneet. Raskaampi vain hellyys jota ei voi selittää. Ei aika mene helminauhaan, hyvin hetkin hyväiltävään, se kuiluun mustaan pisaroi ja maahan imeytyy. Aallot seuraa aaltoja ja rakkaus hautoo uniaan tähän kuulee meren vielä rannan hiekkaa hiovan kuin hampaita tai veistä hulluutensa suojassa sadepeiton vihreässä kauheudessa

Kerto

Anna unta näkijän...