Kävelen yksin pihalla, luurit päässä Auringos, sateessa, loskas tai jäässä Sanat pyörii mun mielessä ja pyrkii kuuluvii Puhun itekseni on spittaus mun suurint huvii Eikä kiinnosta muu ku oon mun ammatissa En pysty olee sylkemättä ku jengi amiksissa Mun intohimona on hoppi, näin on ollu pitkään Eikä pysäytä mua luonnonvoimat tai mitkään Seisoin veistoluokassa pöydäl ja puskin settii Jengi ei ollu valmiin, mulle päin naamaa naurettiin Elettiin varmaan baut seittemättä luokkaa Päätin etten luovuta, tää on mun suo ja kuokka Sitte tapasin hoon ja se valo muhun uskoo Ja kattokaa meit nyt, tuhdisti takan kokemust on Mä lupasin mun äidille et teen siit ylpeen En osaa kirjottaa runoi mut osaan sylkee

Kerto: Mä ilosta syljen, mä surusta syljen kun syljen, ja joskus muutenvaan Mä syljen missä vaan, syljen millon vaan, mihin biittiin vaan ja mitä vaan Mä ilosta syljen, mä surusta syljen kun syljen, ja joskus muutenvaan Mä syljen aina vaan, kenen kanssa vaan, Ihan missä vaan ja tost vaan

Mä avaan sydämeni, mun kynälleni Avaan ajatusvirran, taas tulee hyvä mieli Istun kirjottaa, kielen kirvottaa Tää antaa mulle enemmän ku mitä ottaa Mä avaan suuni ja (sylkyääni) suoraan maaliin Saken biitit toimii ku kankaan ja me tuodaan vaan maali Tää tyhjentää päätä, puhdistaa mieltä Antaa voimaa ja raivaa agressiot tieltä

Niin paljo syljettävää et valuu suupielist Vaik välil iljettävää sekä kaksmielist Puhun faktoja, en huijaa Ainoot ketkä ei meilläpäin sylje on muijat Sata baarii ei oo viel mitää se vast lämmitellää Friistailbätleis meille ei oo sanomista kellää Mä spittaan spittaamisen ilost, oliks epäselvää Sä poljet tandemis himaa, me melutaan ja syljeskellään

Kerto Mä ilosta syljen, mä surusta syljen kun syljen, ja joskus muutenvaan Mä syljen missä vaan, syljen millon vaan, mihin biittiin vaan ja mitä vaan Mä ilosta syljen, mä surusta syljen kun syljen, ja joskus muutenvaan Mä syljen aina vaan, kenen kanssa vaan, Ihan missä vaan ja tost vaan