Voin olla niinkuin muutkin on tavallinen ja täysin tuntematon Oon hyvää seuraa, mä rikon sen jään mut peilistä mä pelkän naamion nään Ei ne huomaa, vaikka tuijottaa Ei ne mitään musta irit'saa

Joskus mä kasvan pienemmäksi Katoan sokkeloon Joskus en jaksa, suljen silmät Ja leikin ettei mue ees oo

Niin kauan uskoin hyvään ja huomiseen Mut tuuli kääntyi näin taivaan rikkoutuneen Mut ei ne huomaa vaikka tuijottaa Ei ne mitään musta irit'saa

Joskus mä kasvan...

Mä oon kai tyhmä ja lapsellinen ja naurettava kun itse myönnänkin sen Pelatte pelii se ei kiinnosta mua Ei tarvii voittaa, mun ei tarvii onnistua Ei ne mitään musta irit'saa

Joskus mä lennän kavemmaksi, lähemmäks aurinkoo Joskus en jaksa, suljen silmät ja leikin ettei mua oo

Joskus mä lennän kauemmaksi, lähemmäks aurinkoo Joskus en jaksa, suljen silmät ja leikin ettei mua ees oo