Luutarhassa

Heikki Kuula

Nyt siitä vuosia jo on kun eksyin kuutamoon. Ehkä oonki tottunu jo kohmeloon. Mä oon karvainen mies, ehkä gorilla oon. Mä oon siipiveikko, nakit silmilläin. Mä tulin punasta päin, pelkään sakottajaa. Mä oon siipiveikko, kaadun taaksepäin. En löydä himaa näin, mä ehkä torilla oon.

Ja mä oon hautausmaa. Oon hautausmaa. Oon hautausmaa. Ja mä oon hautausmaa. Oon hautausmaa. Oon hautausmaa.

Ja ehkä seiskytluvun alku oli rautainen, vaikka itse olin silloinkin mä hautainen. Niin sitä sanottiin, corrida janotti. Ja silloin farmareistani mä tyrän sain, ja ehkä kerran nain ja tippurin sain. Ain vessanpöntölle mä sammuin vain. Mä paljon muista en, mä olin humalainen. Ja kello pysähtynyt on ja katson kuutamoon, ja ehkä kokonaan mä kohta umpiluuta oon. Soi päässä hiljainen blues. Mul on mopedi uus. Mä oon umpijuntti täynnä taikinaa, mut kiva ehkä hei ku joku hillot vei. En tiedä kumpi puntti tänään munan saa, mut tiedän sen, mä oon erilainen.

Ja mä oon hautausmaa. Oon hautausmaa. Oon hautausmaa. Ja mä oon hautausmaa. Oon hautausmaa. Oon hautausmaa.

Tämän kappaleen kanssa sopii hyvin uusi älypelimme Urjo.com. Osaatko ratkoa tehtävät käyttämällä loogista päättelykykyäsi? Avaa älypeli uuteen ikkunaan ».


Laulun sanoitukset on lisännyt käyttäjä anonymous.
Huomasitko sanoissa virheen? Lähetä korjaus.