Kun mä lausun, mä taidet teen, päiväst toiseen, a-b-c Sanat on mulle avain taiteeseen jos elämä tappaa ja sama tie vie taivaaseen Viel en mahtaile, jos hiphop-tiede vie kielen mennessään nii sit oon liemes Se on pienest kii mut mitä voikaa menettää kun et kaipaa tienestii eikä sen enempää Se kuka löytää, se tietä etsii Köyhät kuolee kun ei siedä heksii Nuorena jos Tuonela odottaa nii vitut siit, kuolema voi pokkaa mut kotootaa Mä en lähe minnekkään, nostan käde, seison pilven päällä, kaikki kimmeltää Oon vuosien varrel varttunut, arkeen tarttunut ja hankeen kaatunut En oo saapunut kun mun ois pitänyt tulla Taas astunut, ku piha on itänyt mullas uudet kukat kukkimaan Huominen tulee, ja se meit nussii taas Siks mua ei kiinnosta päivänkakkarat, eikä tappajat ketkä tippuu jakkaralt, Se on ihan sama, ei mua nappaa paskan vertaa Kaikki kaunis kuolla saa, paskas verta, mä kuolaan taas, kun mä syljen kyyneleet on suolasta, elän synneis, hyvin menee, muuten vaan mut tää yhteiskunta monen lusikkaa kuumentaa

Kertosäe: Tahtoisin rakastaa tätä koko maailmaa, mutta silti toisinaan maailma ei tahdo mua rakastaa Mä tahtoisin rakastaa tätä koko maailmaa, mutta silti toisinaan maailma ei tahdo mua rakastaa

En mä uskoss oo, mä vihaan politikkaa sekä uskontoo, ja mä jumalaa pilkkaan en mä tuskass oo, vaik humalaa kittaan, dissaan pellei, kuka niist nyt piittaa Ellei tuu mitään, nii ei mistään tuu mitään Jengi sekoo lisää ja delaa itään, Eliitti vaan selittää et kaikki on OK, jos ei tuu credittii mistään niin laulaa koht KK Joo joo, intti on jo käyty, mutkat vaan käteen ja sotaan värväytyy Ei kyl täyttyy ajatukset muust ku paskast, jos täytyy ajaa päät ja nyt puuttuu rastat Joutuu ajatella nää päivät selvinpäin, porttiteoria vie aina herssiin päin Mut se on viimenen askel, viimenen katse se kuka miekkaan tarttuu, se miekkaan kuolee Jos ei riitä rahkeet on syytä huolee Douppi vie hengen mut jengi ryystää suoneen Kun ensimmäinen lähtee toinen tulee peräst Tai sit heräät huoneest kun maailma vetää sua nenäst

Kertosäe Tahtoisin rakastaa tätä koko maailmaa, mutta silti toisinaan maailma ei tahdo mua rakastaa Tahtoisin rakastaa tätä koko maailmaa, mutta silti toisinaan maailma ei tahdo mua rakastaa

Mä en usko joulupukkiin, enkä vihreisiin niittyihi tai niihin liittyvii kukkiin Kun kaikki on niin in niin miks mä olisin niin, et tää on toisist kii, ota pointit siit Ja jos et ymmärrä, voit sit moittii niit ketkä on ymmällään tai sekaisin, yks vitun lysti sit kun napsahtaa mä paan kaikki vittu penaliin Mul on lipas että mitta täynnä Ajatukset sekavii kun venaan himas hetken mä näytän ja maisemat lyijyllä täytän Oon haudankaivaja ja timanttikivi(?) laulaja, vikatikki oli sikki ja se on seuraava En oo seuraaja, vaan taitaja Kun aika koittaa, mä oon vainaja Aikajana on lyhyt, joten kaikki kuolee aikanaan Toiset näppei nuolee kun ei aurinko ala paistamaan En oo tyly eikä hymy tuo onnea Kun elintaso on taas liian korkea Velkakierteessä ei auta Nordea, Mä oon PA, Mä konveen(?) maan Näytän keskisormea, jos se ei jeesaa ollenkaan

Kertosäe: Tahtoisin rakastaa tätä koko maailmaa, mutta silti toisinaan maailma ei tahdo mua rakastaa Tahtoisin rakastaa tätä koko maailmaa, mutta silti toisinaan maailma ei tahdo mua rakastaa