Tuuli kiihtyi pilvet vettyi sadepäivä sai. Vähän toivoi paljon pettyi ihmislapsi kai.

Yksi päivä seitsemästä, aurinkoista toivoin tästä. Sunnuntaina sataa aina pian on sunnuntai.

On niin märkä nurmennukka, niljainen on tie. Kumarassa seisoo kukka, linnut missä lie.

Tuolla itkee rannan raita surullista sunnuntaita. Sunnuntaina sataa aina sade, kaiken vie.

Jospa oiskin ollut poutaa, en näin yksin ois. Oisin voinut erään noutaa retkelle ja pois.

Tässä istun kanssa lehden, miksi niinkuin kiusaa tehden. Sunnuntaina sataa aina, ken sen tietää vois.

Arkipäivä ain on musta työtä, työtä vain. Valo on vain heijastusta toisten ikkunain.

Sunnuntaitkin joita vuottaa pettymystä pelkkää tuottaa. Sunnuntaina sataa aina koko sunnuntain.

Yhden päivän seitsemästä itse viettää saan, sekin pettää tämän tästä sadekuurollaan.

Eipä taida auringolla meidän almanakkaa olla. Sunnuntaina sataa aina nyt on sunnuntai.