Sen illan puistossa myö istuttiin Yömyöhään juteltiin Puiston hämärässä suuveltiin Viiniä naatittiin

Sä kerroit kuinka mukavoo Ois sormusta kantoo Pieni mökki metän laitaan laittoo Ja kukkia kasvattoo

Mut hei ei se riitä Et on mukavoo Sen täytyy olla paljon parempoo Siinä täytyy olla rakkautta Siinä täytyy olla unelmii Mannapuuroo ja mansikkoo Juuri oikeenlaista kemioo

Sen täytyy joskus satuttoo Sen täytyy voija naurattoo Mitä siitä sitten tulennoo Ilman oikeenlaista kemioo

Alkoi katuvalot sammumaan Ja meitä paleltammaan Sä pyysit vierees nukkumaan Joo, mä olin valmiina

Aamuyöstä vielä kuuven aikaan Kuuntelin hoaveitas Seinän takoo isän kuorsausta Mä taisin huokasta

Mut hei ei se riitä Et on mukavoo Sen täytyy olla paljon parempoo Siinä täytyy olla rakkautta Siinä täytyy olla unelmii Mannapuuroo ja mansikkoo Juuri oikeenlaista kemioo

Sen täytyy joskus satuttoo Sen täytyy voija naurattoo Mitä siitä sitten tulennoo Ilman oikeenlaista kemioo

Ei elämee liikoo suunnitella sua Antaa vuan mennä sen painollan Jos vielä tavataan, Hyvä niin¨ Jos ei, niin lakki piähän ja näkemiin

Mut hei ei se riitä Et on mukavoo Sen täytyy olla paljon parempoo Siinä täytyy olla rakkautta Siinä täytyy olla unelmii Mannapuuroo ja mansikkoo Juuri oikeenlaista kemioo

Sen täytyy joskus satuttoo Sen täytyy voija naurattoo Mitä siitä sitten tulennoo Ilman oikeenlaista kemioo

Sen täytyy joskus satuttoo Sen täytyy voija naurattoo Mitä siitä sitten tulennoo Ilman oikeenlaista kemioo