Tulivuoren, sydän hehkuu alla paksun laavakuoren. Sammuneeksi sanotaan vuorta joka aikanaan laavavirtaan peitti koko maan. Ennusmerkin - tavoin - kraaterista nousee savu herkin. Tuuli savun häivyttää,mutta vuoren sisinpään, kukaan tunne ei, ei kukaan nää. Tulivuoren kaltainen, on myös sydän ihmisen. Tunne kuuma, niin kuin laava, syöksyy läpi esteitten. Vuori hehkuu, raivoaan, sydän rakkautta vaan. Rauhan myös on kerran saava tulivuori sydämen!

Voima suurin, kerran murtaa ajan muodostaman muurin. Silloin laava laaksoihin syöksyy liekein hehkuvin niin kuin monta kertaa aiemmin. Sitten jälleen, vuori rauhan taas on saanut sisimmälleen. Vuoren savuhattaraa, niin kuin unta valkeaa tuutia taas lämmin tuuli saa. Tulivuoren kaltainen, on myös sydän ihmisen. Tunne kuuma, niin kuin laava, syöksyy läpi esteitten. Vuori hehkuu raivoaan, sydän rakkautta vaan. Rauhan myös on kerran saava tulivuori sydämen.