Meidän talomme

Juha Tapio

Kuva meistä kauan sitten toukokuussa sun hymys valaisee koko tori-aukean On kirkas aamu, mull' on kirppikseltä takki lokki vanhus, katse ohikulkijan

Muisto uhkarohkeudesta hyväuskoisten ja nuorten sydänten Jotka kevyesti kerran toisilleen lupasivat sen

Kertosäe: Meidän talomme ei kaadu, eikä horju vaikka tulva nousee, viima lyö se saa vasten pakkas-öitä meitä puolustaa Se ei kaadu, eikä horju vaikka aika värit syö ja himmentää paikoilleen se jää

Ja niin me rakkautta teimme tai se teki meitä, kuinka vaan Lautaset lensi, ihon lämpö kun kuura marraskuuta piirsi ikkunaan

Ja niin me rakensimme talon joka kestäis, vaikka sortuu talot muut Me vannoimme sen tietämättä, kuinka voivat haurastua luut

Kertosäe: Meidän talomme ei kaadu, eikä horju vaikka tulva nousee, viima lyö se saa vasten pakkas-öitä meitä puolustaa Se ei kaadu, eikä horju vaikka aika värit syö ja himmentää paikoilleen se jää

Se ei kaadu, eikä horju vaikka tulva nousee, viima lyö se saa vasten pakkas-öitä meitä puolustaa Se ei kaadu, eikä horju vaikka aika värit syö ja himmentää...

Se ei kaadu, eikä horju vaikka tulva nousee, viima lyö se saa vasten pakkas-öitä meitä puolustaa Se ei kaadu, eikä horju vaikka aika värit syö ja himmentää paikoilleen se jää


Laulun sanoitukset on lisännyt käyttäjä anonymous.
Huomasitko sanoissa virheen? Lähetä korjaus.