Kaunissaareen johtaa väylä karikkoinen Ehkä joskus vielä sinne löytää voinen Vaikka olinkin mä melkein palleroinen Kerran sieltä lähtiessäin kulkemaan

Kerran hyvästit mä saarelleni heitin Reippaan hymyn taakse kyyneleeni peitin Voinko koskaan enää kotiin löytää reitin Aivan varmaan sen mä muistan ainiaan

Kaunissaari kaivaten Sua aina muistelen Milloin saan mä sulta suukon suolaisen

Siellä kuinka pitkälle vain katse kantaa Näkyy merta vaan ja sitten taivaanrantaa Nyt jo arvon sille osaisin mä antaa Koska kulkeissani muuta nähdä sain Nähdä sain mä kivikaupungit nuo suuret Niiden asuttajat, joilta puuttuu juuret Kuullut olen kaikki kirot, katkeruudet Siksi saarelleni kaipaan aina vain

Kaunissaari kaivaten Sua aina muistelen Milloin saan mä sulta suukon suolaisen Moni nainen mua kutsui hymyhuulin Menin mukaan, sitä lämmoksi kun luulin Rahat pois, ja jälkeeni vain naurun kuulin Silloin saarityttöäni muistelin Olen kyllästynyt kivikyliin aivan Ne on tienoita vain murheen sekä vaivan Heti kun vain näen lähtövalmiin laivan Kotisaarelleni palaan takaisin

Kaunissaari kaivaten Sua aina muistelen Milloin saan mä sulta suukon suolaisen

Milloin saan mä sulta suukon suolaisen