Päivä pakenee, valo yötä siivittää. Silloin sinua rakastan, rakastan elämää. Pian mullaksi muutun, ja joku toinen tilallani saa rakastaa.
Ilta syvenee, rakkikoirat räksyttää. Silloin sinua tarvitsen, tarvitsen ystävää. Kun tuuli kuin korttitalon mun unelmani maahan taas kaataa. Ja mulla on ikävä sua, mun rakkainta ystävää!
Juon kunniakses maljan, vaikka yhden keskikaljan, sulta tuulen suojaa saan.
Juon kunniakses maljan, vaikka yhden keskikaljan, sä et rahassa mua mittaa!
Vesi ropisee, kaupunki on mustissaan. Joku itsensä kai surmaa, on niin tuskissaan, kun unohduksiin kuin marionetti jälkeen näytelmää jää, ja mulla on ikävä sua, mun rakkainta ystävää!
Juon kunniakses maljan, vaikka yhden keskikaljan, sulta tuulen suojaa saan.
Juon kunniakses maljan, vaikka yhden keskikaljan, sä et rahassa mua mittaa!
Laulun sanoitukset on lisännyt käyttäjä anonymous. Huomasitko sanoissa virheen? Lähetä korjaus. Jos kyseessä on lakiasia, tee lakiin perustuva poistopyyntö.
Jos pidät kappaleesta ja arvelet, että sanoituksista voisi olla muille hyötyä, voit linkittää sanoitukset sivuillesi seuraavasti: