Monta kertaa kiertää Suomen, Ehkä liikaakin. Rokkasi Saksassa ja oppi englannin. Aivot on jo sammunut, Mut silti puhuu pää. Suu suoltaa ilmoille kaikkee järkevää. Loputon höpinä jatkuu vaikka alta hajois maa. Tosin hetkeksi se taukoo kun sipsiputken saa. Tyttöjen sydän pamppailee kun rummut jytisee. Lehmä pomppii horjuva, Se pöksyt kastelee.

Mutta yksi puuttuu ja se harmittaa, Se vaivaa ja kaiken niin harmaaksi saa. Siitä Rikulla on mieli niin musta, Kun se ei oo koskaan Kokenut aivokalvontulehdusta. Rai.

Sakemannit ihmetteli, Mihin perse katosi. No se kai suli pois tai prätkänpenkkiin jämähti. Tsiikatkaa tätä jätkää tosi notkeaa: Kuinka moni pystyykään Itteltänsä suihin ottamaan?

Mutta yksi puuttuu ja se harmittaa, Se vaivaa ja kaiken niin harmaaksi saa. Siitä Rikulla on mieli niin musta, Kun se ei oo koskaan Kokenut aivokalvontulehdusta.

Mutta yksi puuttuu ja se harmittaa, Se vaivaa ja kaiken niin harmaaksi saa. Siitä Rikulla on mieli niin musta, Kun se ei oo koskaan Kokenut aivokalvontulehdusta.