Tuntuuko etelämmäs jäljellä vaa douppii likasii värkkei ja meno ei oo enää low-key tekkeni murusia mato alta noukkii reflat saapuu, tärisee, yksi himas hourii huikka alas pamit naamaa alkaa sekopää rännit ruvella ja ei enää todellisuutta nää kysymys kuuluu vaa, että kestäks sä enää oon nähny monet rata mestarit ku haudassa lepää klikki kuppi pöytää, ja kemikaalit sulamaa ei hooli maistu, nykyää voin olot hyvi puhaltaa illamyötä rivat naamaa et voin nukahtaa iha kuka vaa, pystyy narkkaa ja rupattaa liia tukalaa, pakko saada suonet tukittua mun jobi kasvattaa mu vaatekaapi kukitusta tää paska o vaa meidä joka päiväst huvitusta en oo nisti mä vaa kehitän mu mielikuvitusta ymmärräksä et o sulle suora viesti ei toimi su äidikieles eikä kama vievä mieli kyl sä tiesit ja mä varoti et joudut semi pienii subu, lyriikoi, benei ja alista vittu sienii tunnetko mua, tai yhtäkää mu ympäriltä tapaamiset bygähtivät, sakset leikkaa kyhärillä osa meistä ehkä liikaa kamaa tykähtivät muutamat jäbät, kylillä viimeset kyhäsivät

MC Friba pitää paikkakuntaa hyvänä Ku o syntyny tääl vitu ihmeellisel kylällä Riimit esil, paperilla ja kynällä hymy huules sekä värkki iha vitu syvällä