synkässä maassa on synkemmät tarinat harhat on arkee, reflat ja vapinat vituttuttaa joka asia, ei lääkitys oo kohillaa ku mikää ei oo hyvin, pitää pärjää vielä omillaa vanha liitto mulle kirosana enää teiä kunnioitus kadonnu vaa pulverina nenää ketää ei kiinnosta, ketää ei välitä mut sil o merkitystä mikä määrä sul o säkissä emmä kykene olla mu vitu pään sisäl ahistaa ajatus et kohta vedän taas lisää ketä syytät ku oot vierotus-oireissa kerro kerro kuvastin, ja peili oli oikeessa miksei tääl oo enää luottamukse arvosii vaa ystävät o kova luoka periaatteen tallojii nää vitu satuhetket on vaa kaikki totta jokane tekee yhe polu omaa kohtaloonsa en oo toipunu ja tekosyitä keksiny et oisi parempi ettet mu kama vetoo keskity tä vitu kuvio o enemmä ku nähty puhutaa paskaa eikä kuuri ikinä pääty jos sä luulet ettei laiffi vedä turpaa sä yllätyt, ja sul on päällä kuus metrii multaa en vaa käsitä mite täällä voi selvitä virta liia nopee ja mä meen väkisin messissä oon nii vitun vihane ja vitun katkera miksen saanu olla ja elää rauhassa lapsena kiitän joka ilta yksinäni luojaa koska mä luotan siihen että yläkerta suojaa ihan sama mitä sä kelaatki musta sun harhaluulot onnesta on vaa kusetusta pakko olla joku toivo mistä pitää kii mun aika ei oo vielä nähä omaa pääte pysäkkii

silmät suoraan maata kohti kun tallustan eteenpäin nuoren haaveilin kaikkee mut neki haaveet taakse jäi nykyää etitää jotai mikä oloo keventää se o sen verra syväl et haluun ajassa taaksepäin kokemukset kasvatti just tällase minä ja tällane mä oon enkä pidä muita minä emmä ala miksikää muuttuu jos sä käsket nii elän ku mä haluun miten se voi johtaa tunteisii kyllä sitä monee otteesee koittanu lopettaa silti lääkitys jatkuu kun tavoitteeni unohtaa ja parasta terapiaa, mitä suomest saa ku on pää täynnä, huolineki saatan unohtaa ku mä kato peilii en tiä kuka katsoo takas näyttää kuolleelta, ja se on vajonnu alas voiski tän tilanteen yhtäkkii noi vaa korjaa mut emmä taida jaksaa ku se vaatii liikaa voimaa tällä hetkellä oon kyllä pahasti hukassa ei pysty ajattelee streitisti ku pää tutkalla moni eritetää, mistä tulevaisuus valitaa mut emmä vittu osaa ja se pikkase mua ahistaa pakko myöntää, ollaa synnytty ihme paikkaa mis järjestelmän säännöt tulee vaikuttamaan aina riistetty tollee vaa mu oma tahto pois isot herrat tekee mitä tahtoo, mä mitää voi olisko aika avata, ne silmät uudestaa käydä tsiikaa peilii ja kelaa miks sua ei kuunnella etkö ymmärrä, on väärin asioista huudella ne ei kuulu sulle eikä kellekkää muullekkaa onko mä ainut joka oikeesti kelaa näi: et ihmiste kehitys on kääntyny väärinpäi ei mieti seuraamuksii, mennää vaa eteenpäi sit ku ollaa kuses mietitää miten täs kävi näi