Oi kaunis nuoruus, tuo onnen aika, ei koskaan palaa se takaisin. Sen kanssa häipyy pois lemmen taika, jään silloin yksin vain muistoihin.

Nyt siksi laulelen, oi aika nuoruuden, jolloin mä armaan kanssa astelin, Oi aika nuoruuden, kunpa päivät sen, luokseni vielä saisin takaisin.

Kun syksy saapuu, on kukat poissa, pois ruusun kauniin jo halla vei. On kohta nuoruus vain muisteloissa, se mennyt llienee, se palaa ei.

Nyt siksi laulelen, oi aika nuoruuden, jolloin mä armaan kanssa astelin, Oi aika nuoruuden, kunpa päivät sen, luokseni vielä saisin takaisin.

Maan rypäleistä kun virtaa viini, mi mielen huumaa ja riemun tuo, niin sitä kaadan pikariini, se päivänpaisteen ja onnen luo.

Nyt siksi laulelen, oi aika nuoruuden, jolloin mä armaan kanssa astelin, Oi aika nuoruuden, kunpa päivät sen, luokseni vielä saisin takaisin.