Kotikaupunkia lähimpänä sydäntä Niin paljon muistoi et pitää vähä fiilistellä Lähteny ja palannut täältä monta kertaa Oon tälle mestalle tän biisin velkaa Leikkarilla monet kesät arskaa palvottu Suntin kivikaarel moni hetki chillailtu Elämän perus jutut Hakalahes opiskellu Roskarukal suksil vauhil alas laskenu Neristanis tyylii vanhaa fiilistelly Sen jälkee westi menny ja kuppi kilistelly Tääl mul on eniten kavereit ja tuttuja Tääl mul on niittenkaa tosi hyvii muistoja Osa niistä muuttanu kauas pois täältä Mut must tuntuu et oon ite tänne jäämäs Tai sit käyn viel pyörimäs ympäri Suomee Sitte palaan kotii sen reissun jälkee

KOKKOLA! Missä lokkien ääni kuuluu ja viha iloks muuttuu KOKKOLA! Missä kukkahattutäditki aina valittaa nätisti KOKKOLA! Missä meri avautuu ja saat ne akut latautuu KOKKOLA! Missä sunti virtaa mut aina nii hiljaa

Oulusta oon kotosi mutta nyt o hyvä täällä Kodiksi oon asettunu enkä irti päästä Kesä yöt leikkarilla jossa mieli lepää En tuntenu ensi ketää mutta tänne veri vetää K L A kuus seiska ja siihen vielä sata KO TO NA Täällä tunnet olevas etkä haluu takas palaa Meren rannalla pääsee irti arjesta Tuuli puhaltaa ja ei tunnu enää ankeelta En silti sanois että ruusuilla tanssitaa Välillä elämä täälki vasta karvaa Mut se on varmaa et maisemaa en haluu vaihtaa Koska eihän se vaihtamalla parane En haluu myöskää suurta kaupunkia haippaa Jossa kaikki persoi rahalle

KOKKOLA! Missä lokkien ääni kuuluu ja viha iloks muuttuu KOKKOLA! Missä kukkahattutäditki aina valittaa nätisti KOKKOLA! Missä meri avautuu ja saat ne akut latautuu KOKKOLA! Missä sunti virtaa mut aina nii hiljaa

Ykspihlaja muistatko kipparin Kävin siellä kerran En juonukkaa limpparii Nuolipuron kautta Koivuhaan palkkaril Kalpeita naamoja ääniä kantavii Mesilän ja hautausmaan ohi Kirkonmäen kentällä vierähtiki tovi Isonkylä ja Kaarlelan kirkkoni Kokkola on saletisti meikäläisen koti Linnusperän kautta Kaustariin ainaki Pellolla kun kulkee tarvii kumpparit tai maiharit Lappilanmäki leikkipuisto sielläki Rytimäki Roskaruka lämmittää mun mieltäni Metsä Rödsössä Virtaa se perhonjoki' Halkokari merta kohti suuntaa jo moni Hakalahti, Kiviniitty, Leenalan koti Pikiruukki, Vitsari monist ajoin ohi

KOKKOLA! Missä lokkien ääni kuuluu ja viha iloks muuttuu KOKKOLA! Missä kukkahattutäditki aina valittaa nätisti KOKKOLA! Missä meri avautuu ja saat ne akut latautuu KOKKOLA! Missä sunti virtaa mut aina nii hiljaa