Lyhyt käytävä ilman tauluja Päässä huone maassa lojuu vaunuja Niin kai minäkin koitan olla mukana Mutten osaa kuunnella enää lastenlauluja Aika vetää meidät sinne minne pitääkin Lapsen viattomuus kadonneena sisääni Ihan syystäkin ilman syytäkin Koitan nähdä mitä olin ennen itseäni

Ota mitä vaan mitä vaan voit ottaa Älä sano mitään matkoilta tulleelle Olen kauempana kotoa kuin koskaan Vaikka muutin vain viereiseen huoneeseen Ota mitä vaan mitä vaan voit ottaa Älä sano mitään matkoilta tulleelle Olen kauempana kotoa kuin koskaan Vaikka muutin vain viereiseen huoneeseen

Olen vanhempi mutten viisaampi Katsoin vierestä lähditte niin hitaasti Aika kasvattaa osan meistä taakaksi Minut vakaaksi muttei koskaan vanhaksi Näinkin naiivisti oppineena toivomaan Ilman häpeää myönnänkin sen toisinaan Liian kalliiksi tulee kuvat toisistaan Tuntee muka pettävänsä menneisyyden huoneessaan

Ota mitä vaan mitä vaan voit ottaa Älä sano mitään matkoilta tulleelle Olen kauempana kotoa kuin koskaan Vaikka muutin vain viereiseen huoneeseen Vailla persoonaa pelkosi voin ostaa Ei mahdu mies kuin menneiden tuotteeseen Olen kauempana kotoa kuin koskaan Vaikka muutin vain viereiseen huoneeseen

Tiedät että näin kevään tulevan vain suluissa Vasta lapsi sanonut en tunnustan Peitän kaiken minkä lapsuudesta muistan Jos niinkin harvoin tahdon edes muistaa

Ota mitä vaan mitä vaan voit ottaa Älä sano mitään matkoilta tulleelle Olen kauempana kotoa kuin koskaan Vaikka muutin vain viereiseen huoneeseen Vailla persoonaa pelkosi voin ostaa Ei mahdu mies kuin menneiden tuotteeseen Olen kauempana kotoa kuin koskaan Vaikka muutin vain viereiseen huoneeseen