Maailmaan mä avaraan / jos mennä voisin mennä vaeltamaan /ja voisin nähdä kaiken sen / myös paikankin niin lämpöisen / mikä ohjaa kohtaloa / mikä on ollut ainiaan?/ Maailmaan mä avaraan / jos mennä voisin vaeltamaan / ja voisin nähdä kaiken sen / mi viepi ihmisen onnehen.

Kaihoten nyt katselen / kun lentää tuolla lintu pienoinen / se lentää korkealle saa / ja näkee kauniin, kauniin maan / täällä nurmet, metsät vihannoi / puut vetten pintaan heijastua voi / Miksi jäisin ikävään / kun lintu siivin lähtee lentämään / mä lapsi maanhan olen vain / ja täällä tehtäväni sain.

Vaikka joskus vaeltaa / mä voisin kauas merienkin taa / en omaa maata unhoittaa / mä silti tahdo milloinkaan/ minne vaiheissani joudunkin/ taas mieli tänne palaa takaisin / niinkuin muuttolinnun tie / ain elon polku varma kotiin vie / ja mielen lämmön suuren saa / tää kaunis, armas synnyinmaa.